Viisi helposti korjattavaa asiaa kotisivuilla

1. Pääotsikko (H1-otsikko) – mieluummin selkeä kuin sukkela

H1 on sivun pääotsikko, se tärkein teksti, jonka hakukone lukee ja ensimmäinen, johon kävijän katse osuu. Silti se on useimmiten juuri se kohta, johon on kirjoitettu jotain nerokasta, näppärää, runollista tai täysin geneeristä. "Teemme parempaa huomista." "Sinun menestyksesi on meidän intohimomme." "Ratkaisuja yrityksesi tarpeisiin." Nämä eivät kerro mitään. Ne voisivat olla kenen tahansa sivulla, lähes millä tahansa toimialalla. Hyvä pääotsikko vastaa nopeasti kysymyksiin mitä teet, kenelle ja miksi juuri sinulta. "Taloushallinnon ohjelmisto pk-yrityksille ilman kuukausimaksua" on monin kerroin parempi kuin "Helpompi tapa hallita taloutta". Ensimmäinen on konkreettinen. Toinen on lupaus, jota ei voi mitata.

H1-otsikko tekee myös hakukoneoptimoinnin työtä

Hakukone painottaa H1-otsikkoa enemmän kuin muuta tekstisisältöä. Jos tärkein hakutermi ei löydy otsikosta, on iso osa hakukonenäkyvyyden potentiaalista hukattu. Yrityksen toimintaa kuvaavassa otsikossa avainsana on mukana luonnostaan.

Kahden tason malli: fakta + fiilis. Yhden lauseen on hankala palvella kahta herraa yhtä aikaa. Hakukone haluaa faktan, kävijä haluaa tunteen tai lupauksen. Ratkaisu on jakaa nämä kahdelle tasolle. Visuaalisesti pienempi, konkreettinen H1 kertoo faktisesti mitä ja missä: "Rengasliike ja autokorjaamo Kaarinassa". Sen alla iso, tunnepohjainen H2 puhuttelee lukijaa: "Ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua autolle ja kuskille". Kävijä saa hänelle kohdistetun otsikon. Hakukone saa selkeän faktan. Kumpikaan ei joudu tinkimään.

2. Väliotsikot – poista tai kirjoita uudelleen liian geneeriset väliotsikot

Väliotsikot kirjoitetaan usein vain rakenteen täytteeksi. Tuloksena on sivuja joissa on otsikot "Palvelumme", "Referenssit", "Miksi me?" ja "Ota yhteyttä". Suurin osa kävijöistä ei lue, vaan skannaa. Väliotsikot ovat se mitä skannailija lukee. Jos ne eivät kanna itsenäistä viestiä, sivu ei kommunikoi mitään suurimmalle osalle kävijöistä. Kuvaileva väliotsikko sen sijaan myy jo itsessään, ennen kuin kävijä on lukenut sanaakaan leipätekstiä.

Vertaa

• Palvelumme VS → WordPress-kotisivut jotka ovat nopeita, saavutettavia ja helppo ylläpitää
• Asiakkaiden kokemuksia VS → 98 % asiakkaistamme suosittelee meitä tuttavilleen
• Miksi me? VS → 15 vuoden kokemus, yli 400 toimitettua projektia

Jälkimmäiset vastaavat jo valmiiksi kävijän mielessä pyöriviin kysymyksiin ja vastaväitteisiin.

H2- ja H3-otsikot ovat toiseksi tärkein otsikkotaso hakukoneille heti H1:n jälkeen. Merkityksetön väliotsikko on siis tuplasti huono sijoitus: se ei palvele kävijää eikä hakukonetta.

3. Navigaatio – valikko josta ei selviä mitä yritys tekee

Etusivu – Palvelut – Referenssit – Blogi – Yhteystiedot.

Tämä on lähes jokaisen suomalaisen pk-yrityksen navigaatio. Se on tuttu, turvallinen ja täysin hyödytön viestinnän kannalta.

Lyhyt navigaatio ohjaa paremmin

Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä vähemmän kävijä valitsee. Seitsemän linkkiä kilpailevat keskenään huomiosta, kolme tai neljä ohjaavat selkeästi. Lyhyt navigaatio pakottaa myös yrityksen itse miettimään mikä on oikeasti tärkeintä. Kuvailevat linkit tekevät kaksi asiaa kerralla. Geneerinen linkki kertoo sivun kategorian. Kuvaileva linkki kertoo mitä kävijä saa kun hän klikkaa.

• Palvelut vs. WordPress-kotisivut ja verkkokaupat
• Referenssit vs. Asiakastarinoita
• Yritys vs. Tutustu tiimiimme

Navigaatiolinkit ovat myös sivuston sisäisiä linkkejä, joissa ankkuritekstillä on merkitystä hakukoneille. "Palvelut" on ankkuritekstinä lähes arvoton. "WordPress-kotisivut" kertoo hakukoneelle mistä sivu kertoo.

Mobiilinavigointi

Mobiilissa navigaatio on piilotettu hampurilaisvalikkoon ja harva kävijä avaa sen ensimmäisenä. Mobiiliselailija pikemminkin swaippaa alaspäin tai palaa Googleen, kuin navigoi aktiivisesti valikon kautta. Tämä tarkoittaa että sivun on ohjattava kävijää eteenpäin myös ilman navigaatiota: selkeiden väliotsikoiden, sisäisten linkkien ja painikkeiden avulla.

4. Kuvat – kuvapankkikuva kertoo ettei sinulla ole mitään näytettävää

Kuvapankkikuvat ovat helppoja. Ne ovat saatavilla heti, näyttävät ammattimaisilta ja ovat edullisia. Ongelma on, että kävijä näkee niitä jatkuvasti. Kättelevät bisnesihmiset, hymyilevät asiakaspalvelijat, kasvot, jotka on nähty jo aikaisemminkin.

Omat kuvat tekevät kolme asiaa kuvapankkikuvia paremmin

• Ensinnäkin ne todistavat väitteet. Jos myyt palvelua, kuvaa työn tekemistä. Jos myyt tuotetta, oikea tuotekuva myy paremmin kuin malliston fiiliskuva.
• Toiseksi ne rakentavat luottamusta. Kasvot myyvät: erityisesti pienissä yrityksissä ostopäätös syntyy usein sen perusteella miltä yrittäjä tai tiimi vaikuttaa.
• Kolmanneksi ne erottavat kilpailijoista. Jos kaikilla toimialasi yrityksillä on samat kuvapankin yleisimmät kuvat, omilla kuvilla erottuu välittömästi.

Neutraalit taustakuvat, tekstuurit ja väripinnat toimivat hyvin silloin, kun niiden tarkoitus ei ole esittää mitään todellista vaan toimia visuaalisina elementteinä. Siinä kuvapankkikuva on täysin perusteltu valinta.

Entä AI-kuvat

AI-kuvat ovat askel parempaan suuntaan kuvapankista. Ne ovat räätälöitävissä ja visuaalisesti laadukkaita. Mutta ongelma on sama: kukaan kuvissa esiintyvä ei ole oikea, mikään tilanne ei ole aito. Kokenut kävijä tunnistaa AI-kuvan yhä useammin, ja se voi kääntyä luottamusta vastaan juuri silloin kun luottamus ratkaisee. AI-kuvat sopivat samoihin käyttökohteisiin kuin kuvapankkikuvat eli taustakuvitukseen, ei ihmisten tai tilanteiden esittämiseen.

Muista alt-tekstit

Alt-teksti on kuvan tekstikuvaus, jonka hakukone lukee. Se on yksi niistä SEO-asioista, jonka sivuston ylläpitäjä voi lisätä itse suoraan WordPressissä. Silti se puuttuu suurimmasta osasta sivujen kuvia. Hyvä alt-teksti ei ole "kuva1.jpg" eikä avainsanalistaus, vaan lyhyt kuvaus siitä, mitä kuvassa tapahtuu ja miten kuva liittyy sivun aiheeseen.

5. Komentokehoitteet eli CTA (Call-to-action)-painikkeet

CTA eli call-to-action on se hetki, jolloin kävijä on valmis toimimaan. Se on sivun tärkein konversiopiste. Silti siihen kirjoitetaan toistuvasti "Ota yhteyttä", "Lue lisää" tai "Klikkaa tästä", eli tekstejä, jotka kertovat toiminnon mutta eivät syytä toimia.

Kuvaileva CTA kertoo mitä tapahtuu seuraavaksi

• Pyydä ilmainen tarjous vs. Ota yhteyttä
• Varaa aika katsastukseen vs. Varaa aika
• Lataa ilmainen opas vs. Lue lisää
• Katso referenssit vs. Tutustu töihimme

Lomake vs. sähköpostilinkki

Pelkkä sähköpostilinkki siirtää kävijän pois sivulta omaan sähköpostiohjelmaan, keskeyttää kokemuksen ja jättää yrityksen tietämättömäksi siitä mitä tapahtui. Lomake pitää kävijän sivulla, ohjaa kysymään oikeita asioita ja tallentaa liidin järjestelmään automaattisesti. Lomakkeessa on myös se etu, että yritys voi määritellä tarvitsemansa tiedot, kuten budjetin, aikataulun ja yhteystiedot, sen sijaan että kävijä lähettää vapaamuotoisen viestin, johon on vaikea vastata tehokkaasti.

CTA kuuluu useampaan kohtaan kuin vain sivun loppuun

Kävijä voi olla valmis toimimaan missä vaiheessa tahansa: jo hero-alueen jälkeen, referenssien jälkeen tai hinnaston jälkeen. Jokaisen luontevan vakuuttumispisteen jälkeen pitäisi olla mahdollisuus edetä. Tämä korostuu mobiilissa, jossa navigaatio ei ole jatkuvasti näkyvillä ja sivun sisäinen ohjaus kantaa kaiken vastuun.